Ajankohtaista_banneri

Ajankohtaista

Tutustu toimintaamme

Invalidisäätiö ja Sotainvalidien Veljesliitto täyttävät 80 vuotta

Kirjoittanut: Invalidisäätiö | Jun 23, 2020 9:15:00 AM

Invalidisäätiö ja Sotainvalidien Veljesliitto viettävät tänä kesänä 80:tta juhlavuottaan. Yhteinen juhlavuosi on merkityksellinen, sillä niiden tarinat kietoutuvat yhteen niiden perustamisesta alkaen. 

Toimijat syntyvät – sotainvalidien huolto jakaantuu kahdelle polulle

Syy Invalidisäätiön sekä Sotainvalidien Veljesliiton perustamiselle löytyy talvisodasta (1939–1940). Talvisota nimittäin paljasti, etteivät sodassa vammautuneiden korvausjärjestelmä ja palvelut olleet riittäviä. Vammautuneiden ja heidän perheidensä apuun tulivat SPR ja Lotta Svärd sekä monet muut eri tahot, mikä teki toiminnasta hajanaista. 

Ortopedi Fabian Langenskiöld sai tehtäväkseen perustaa säätiön, joka huolehtisi sotainvalidien kuntouttamisesta takaisin työelämään. Langenskiöld halusi keskittää Invalidisäätiöön myös pidemmän aikavälin kuntoutustoimet koko siviiliväestölle, sillä suomalaisia oli vammautunut kansalaissodan (1918–1919) seurauksena. Lisäksi oli ihmisiä, joiden invaliditeetti oli aiheutunut jo aiemmin synnynnäisestä syystä, tapaturmasta tai sairaudesta. Tavoitteena oli keskittää sotainvalidien sairaalahoito, kuntoutus ja uudelleenkoulutus erilliseen huoltolaitokseen.

SPR:n sairaalan ylilääkäri Simo Brofeldt puolestaanhalusi keskittyä sotainvalidien akuuttiin hoitamiseen ja hyödyntää jo olemassa olevia sairaalatiloja. Hän näki, että sotainvalidien hoidon ja korvausten tulisi perustua erilliseen järjestelmään ja toimintaa tulisi hoitaa koordinoidusti uuden järjestön kautta. Taustalla oli pelko, että ilman omaa, sodassa vammautuneiden asioihin keskittynyttä toimijaa sotainvalidit jäisivät muiden jalkoihin.

Ammattikoululaisia vaatturiosastolla_InvalidisäätiöLangenskiöld ja Brofeldt jakoivat yhteisen näkemyksen ihmisen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta kuntoutuksen kautta koulutukseen ja soveltuvaan työhön mahdollisimman nopeasti, vaikka ajatukset toiminnan toteuttamisesta ja organisoitumisesta eivät kohdanneet. Lopputuloksena syntyi kaksi uutta toimijaa invalidien hyväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti Invalidisäätiön 26.6.1940. Perustajajäseniksi ilmoittautuivat Kansaneläkelaitos, Raajarikkoisten auttamisyhdistys, Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto ja Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto.

Talvisodassa vammautuneet perustivat oman järjestönsä Jyväskylässä 18.8.1940. Uuden, sotainvalidien hoitoon ja auttamiseen keskittyneen järjestön kannalla olivat myös SPR, Vapaussodan Invaliidien Liitto sekä Lotta Svärd -järjestö.

Työllistämiseen tähtääviä tekoja 80 vuoden ajan

Sekä Invalidisäätiö että Sotainvalidien Veljesliitto työskentelivät sotainvalidien fyysisten vammojen korjaamiseksi sekä vammautuneiden työkuntoon saattamiseksi. Työtä riitti, sillä kaikkiaan sodissa pysyvän vamman sai noin 96 000 henkilöä.

Invalidisäätiön virallinen tarkoitus oli sotainvalidien lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus.

Invalidisäätiön huoltolaitos valmistui toukokuussa 1943 Helsingin Ruskeasuolle. Säätiö jatkoi monipuolista toimintaansa sotainvalidien kouluttamiseksi takaisin työelämään.

Invalidisäätiön ammattikoulussa, Espoon Westendiin vuonna 1945 perustetussa oppilaitoksessa tarjottiin ammattikoulutusta yli 3100 sotainvalidille vuosina 1940–1955. Säätiön maatalousoppilaitoksessa Saaren kartanossa puolestaan koulutettiin vuosina 1941–1955 lähes 800 sotainvalidia. Amputoidut ja vaikeasti vammautuneet sotainvalidit käyttivät säätiön sairaanhoidollisia palveluja vielä vuosikymmenten ajan.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin jäsentensä huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Ympäri Suomea syntyi paikallisia sotainvalidiosastoja, jotka muodostivat maakunnallisia sotainvalidipiirejä. Tavoitteena oli saada kaikki vammautuneet avun ja palvelujen piiriin.

Aivoinvalideja Suitiassa askarteluhuoneessa_SotainvaliditVeljesliitto perusti 1940-luvulla kuusi laitosta hoitamaan vaikeasti vammautuneita sotainvalideja. 1970-luvulla kuntoutukseen oikeuttavaa haitta-asterajaa saatiin laskettua ja liitto lisäsi kuntoutuskapasiteettiaan. Pääosin 1980-luvulla sotainvalidipiirien aloitteesta rakennettiin yhteiskunnan tuella koko maan kattava veljes- ja sairaskotiverkosto. Aktiivinen kuntoutus muodostuikin merkittäväksi ikääntyvien sotainvalidien toimintakykyä ylläpitäväksi tekijäksi.

Veljesliiton tekemien esitysten pohjalta sotilasvammalakia on muutettu vastaamaan paremmin ikääntyvien jäsentensä tarpeisiin. Liitto on saanut myös sotainvalideja vuosikymmeniä hoitaneet puolisot ja lesket korvausten ja kuntoutuksen piiriin.

Invalidisäätiö tänään ja tulevaisuudessa

Invalidisäätiö on kahdeksan vuosikymmenen ajan määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi, vaikka perusajatus on pysynyt samana. Tänäkin päivänä Invalidisäätiö tekee työtä sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Säätiö kouluttaa, kuntouttaa ja valmentaa yksilöasiakkaitaan kohti työtä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Invalidisäätiö on tuottanut palvelunsa vuodesta 2018 Live-palvelubrändillään.

Liven Telma-opiskelijoita Leppävaaran uuden oppilaitosrakennuksen avajaisissaAmmattiopisto Live, pääkaupunkiseudun suurin erityisammattioppilaitos, on tänä päivänä Invalidisäätiön suurin yksikkö. Se toimii myös erityisopetuksen valtakunnallisena osaamisyksikkönä. Ammattiopisto Live kouluttaa vuosittain noin 1900 valmentavaa koulutusta, ammatillista perustutkintokoulutusta sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavaa opiskelijaa.

Live Palveluissa Invalidisäätiö tuottaa kuntoutus-, työllisyys- ja valmennuspalveluita, joiden tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä, työssä pysymistä ja työssä jaksamista. Live Palvelut tekee kiinteää yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän, kuntien, kaupunkien ja viranomaistahojen kanssa. Live Palveluissa asioi vuosittain lähes 2000 asiakasta.

Invalidisäätiön toiminta suuntautuu Liven kautta eteenpäin. Invalidisäätiö on vahvasti verkostoitunut useiden yhteiskuntavastuullisten toimijoiden kanssa. Yleishyödyllisenä organisaationa Säätiön toiminta painottuu yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja hyvän elämän edellytyksien rakentamiseen nyt ja tulevaisuudessa. 

Invalidisäätiö onnittelee Sotainvalidien Veljesliittoa 80 vuoden arvokkaasta työstä sekä kiittää kumppanuudesta yhteisen ideologian jakajana ja Suomen jälleenrakentajana.

Sotainvalidien Veljesliitto tänään ja tulevaisuudessa

Vuoden 2020 alussa sotainvalideja oli enää reilut 1200, heidän puolisoitaan ja leskiään n. 4500. Sotainvalidien keski-ikä on yli 95 vuotta ja virkistystoiminta sen mukaista: enää ei jakseta tehdä pitkiä matkoja, vaan tapaamiset oman kunnan alueella sopivat useimmille paremmin. 

Virkistys- ja liikuntapäivän viettoa Oulussa veljeskodissa 2014_SotainvaliditSotainvalidien Veljesliitto, jonka toimintaa on 2000-luvulle tultaessa hoitaneet entistä enemmän nuoremmat sukupolvet, on suunnitelmallisesti kulkenut jäsentensä rinnalla heidän tarpeitaan tukien. Vuoteen 2020 tullessa sotainvalidien hoito ja palvelut on saatu pääosin valtion korvattavaksi, joten nyt järjestön tehtävä on valvoa, että sotainvalidien palvelut myös käytännössä toimivat. Mahdollisuuksiensa mukaan liitto pyrkii parantamaan sotainvalidien leskien ja puolisoiden kuntoutusmahdollisuuksia ja onkin siinä jo onnistunut, mutta työtä riittää.

Liitto toimii arvionsa mukaan vuoteen 2025 asti. Organisaatiota on kevennetty pienenevä jäsenmäärä huomioiden. Toiminnan vähentyessä vapaaehtoisista koostuva Sotainvalidien Perinnejärjestö vastaa jäsenten arjessa viime metrien käytännön työstä sekä lopulta sotainvalidien perinteen vaalimisesta. Perinnejärjestö toimii sodassa vammautuneiden perinteen vaalijana kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisen, Tammenlehvän Perinneliiton yhtenä toimijana.

Sotainvalidien Veljesliitto toivottaa Invalidisäätiölle menestyksekästä jatkoa yhteiskunnan auttajana.

Aiheet: invalidisäätiö80

Kirjoittanut Invalidisäätiö

Jätä kommentti