Yhd

Helena Junttila & Tapani Kokko

3.2. - 28.2.2020

Taidemaalari Helena Junttila ja kuvanveistäjä Tapani Kokko

Herkällä sydämellä

Taidemaalari Helena Junttila (s. 1963) maalaa ja piirtää tunteita. Varsinkin tussipiirroksissa ne saavat myyttisiä mittasuhteita. Tunteet tulkitaan keveällä viivalla, mutta häpeilemättömän voimakkaina. Suuressa punaisessa "Kokemukseni tunteista"- maalauksessa upotaan jo pinnan alle: suu ja silmät ovat täynnä tunnetta kuin suovettä. Ajattelen tytärtäni, kun katselen näitä kuvia. Nuoruus on ankaraa vuoristorataa, onnea siitä, että voi sulautua maailmaan, syleillä sitä, muuttua puuksi puiden sekaan, ja toisaalta kipeää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden potemista, pimeitä hetkiä. Tämä nuoruuden vimma ja kaipuu, tuska ja onni soi Junttilan herkässä viivassa.

Kuvanveistäjä Tapani Kokko (s. 1969) veistää iloa ja elämänvoimaa. Nuoren miehen heräävää seksuaalisuutta, uteliasta ja polleata riemua: ”Oi että, on olemassa maailma täynnä pimperoita!” Niitä saa tutkia, veistää muotoa, maalata herkkuväreillä, iskeä satoja nauloja karvoiksi. Ja on tämä kyrpä, nuo kyrvät, pystypäiset tai lepäävät, suoniornamentteineen! Elämä iloineen raikaa värikylläisenä puuveistoksissa. Joskus kuolema kurkistaa ikkunasta tai puhkeaa puu-ukon ruumiista, muistutuksena katoavaisuudesta. Mutta päällimmäisenä on aina hersyvä ilo.

Olen pitkään leikkinyt ajatuksella työpareista, tekijöistä, jotka valottaisivat toistensa tekemistä. Kyse ei ole niinkään järkeilystä kuin jonkinlaisesta aavistuksesta. Nyt kun katselen Junttilan ja Kokon näyttelyä, olen iloinen siitä, että saatoin nämä tekijät samaan tilaan. Se fyysisyys mikä Kokon töissä on ilmeistä - näkyy dramaattisena pohjavireenä Junttilan töissä. Ja Junttilan herkkä viiva poimii Kokon veistoksista esiin piirtäjän. Tekijöitä yhdistää ihmetys tunteiden valtavan voiman edessä. Molemmat tavoittelevat tämän ihmetyksen kuvaamista häpeilemättä, vailla ironian häivääkään.

Pauliina Turakka Purhonen
kuraattori

Sivun päivitys kesken...