banneri.jpg

Anu Tuominen syyskuu 2008

kuvataiteilija Anu Tuominen

Anu Tuominen (s. 1961) on poikkeuksellinen taiteilija: samassa persoonassa readymade-perinteen käsitetaiteilija ja käsityöläinen, kirjallinen kuvarunoilija ja täysin esittävä kuvataiteilija. Ehkäpä myös samaan aikaan uusrealisti ja konkretisti. Tuomisen esineteokset sekä esittävät jotakin että ovat pelkästään omia itsejään.

Tuominen on harvinaislaatuinen taiteilija siinäkin suhteessa, että hän myöntää huomaavansa aina välillä kuinka etuoikeutetussa ammatissa hän on: ”Joskus tulee huono omatunto siitä että vain virkkaa ja katsoo televisiota, kunnes muistaa: ai niin, minähän teen tässä töitä! Muutenkin kirpputoreilla kiertäminen ja erilaisten tavaroiden etsiminen on kuin huvihommaa, vaikka se onkin työtä. Pidän myös siitä, että ideointia ja kirjallista työtä voi tehdä vaikka kahviloissa.” Pitää vain huomata, mikä kaikki voi olla taiteellista työskentelyä.

Ehkä vain silloin, kun on saavuttanut vapaan, pakottoman tilan olla sellaisten asioiden parissa, jotka rehellisesti kiinnostavat, voi syntyä niin loputtoman tuntuisesti huomioita maailman esineiden ja asioiden yllättävästä olemuksesta kuin Tuomisella on.

Tuomisen teokset ovatkin jo oikeastaan täysin olemassa jo idea-asteella. Siitä kertoo mm. hänen kirjansa Kuvan sijamuotoja, joka on täynnä rivin–parin selostuksia, kuin muistiinpanoja tai reseptejä siitä, kuinka tehdä taideteos. Jokainen idea heräsi lukiessa henkiin, teos valmistui lukijan päähän.

Toisaalta Tuominen kyllä valmistaakin teoksia, vieläpä korostetun materiaalisella ja työteliäällä tavalla: ”Sitten kun niitä teoksia pitää ryhtyä toden teolla tekemään, se todella tuntuu työltä. On kauhea väsääminen ennen kuin saa kaikki yksityiskohdat toimimaan. Usein aluksi tuntuu, ettei uskalla aloittaa, kun se työmäärä on niin iso. Jokin harjanne siinä työskentelyssä on, että tuntuu että sinne ei uskaltaisi nousta, vaikka sieltä sitten kaikki näkyy selkeänä.”