banneri.jpg

Voitto Kantokorpi helmikuu 2015

kuvanveistäjä Voitto Kantokorpi

 

Kuvataiteilija Voitto Kantokorpea (s. 1935) voi työhistorialtaan luonnehtia kotimaassa menestyneeksi ja kansainvälisesti osallistuneeksi kuvanveistäjäksi. Jo lapsena hän asui Tanskassa ja Ruotsissa, niin liukkaasti maata muuttaen että ympäristön käyttökieli tahtoi tulla vähän viiveellä, ja osin tämä teki pojasta tuolloin enemmänkin tarkkailijan ja näkijän. Oma tila piti ottaa erilaisin käden töin ja taidoin.

Nyt 1960-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalle muuttanut Kantokorpi sanoo halunneensa palata Helsinkiin, lapsuutensa ja opiskeluaikojensa kotikaupunkiin, teostensa kanssa, näkemään ne itsekin tässä intiimissä retrospektiossa.
Kantokorpi toteuttaa vivahteikkaasti veistäjien ikiaikaista tointa; silmä näkee ja käsi tekee. Hän on taitava piirtäjä, joka yltää pieteettisestä muodon hallinasta käden liikkeen ekspression ylös merkitsevään viivaan.

Keskeinen metodi, johon Kantokorpi palaa, vaikuttaa aktiolta, jossa hän löytää valmisesineen ja uudelleennäyttää sen veistoksena tai sen osana, siten että hahmon alkuperä joskus kokonaan lakkaa näkymästä. Tämä on totta hiertävä surrealistinen ele, taiteilijan keino paljastaa vähän enemmän. Kantokorven kerrottua teoksen Pitkät pojat reikäisistä lattaraudoista, joilla on säädelty padon yläreunan korkeutta, voi nähdä mielessään ylivirtaavan veden ja katsoa näitä veistokseksi tehtyjä ja ajateltuja osia noiden tapahtumien hiukan alakuloisina muistomerkkeinä.