banneri.jpg

Peter Graf   elokuu 2008 

taidemaalari Peter Graf

Saksalaisen taidemaalari Peter Grafin (s. 1937) kotikaupunki Dresden ei ole taidehistorialtaan ihan tavallinen kaupunki. Eikä sen muukaan historia ole ihan tavanmukainen: liittoutuneet nimittäin pommittivat kaupungin maan tasalle toisen maailmansodan päätteeksi.

Taidekaupunkina – ja varsinkin ekspressionistisen maalaustaiteen kotipaikkana – Dresden on aina ollut merkittävä. Ekspressionistiksi Grafkin on ainakin osittain luokiteltava. Kaupungissa oli jo 1900-luvun alussa toiminut Ernst Ludwig Kirchnerin johdolla legendaarinen ekspressionistiryhmä Die Brücke, jonka aikoinaan tuomitsi natsi-Saksa. Sittemminhän Itä-Saksa, jonne Dresden jaossa jäi, ei omalta osaltaan voinut sietää ekspressiivisiä ”rappiotaiteilijoita”, jollaiseksi Grafkin joutui leimatuksi saatuaan potkut Berlin-Weissenseen kuvataidekorkeakoulusta vuonna 1957 – hän kun erokirjeen mukaan oli asettunut vastarintaan koulun ”päämäärien ja metodien kanssa”. Ennen Berliiniä Graf oli opiskellut Dresdenissä maineikkaan elokuvaohjaajan ja taidemaalarin Jürgen Böttcherin johdolla. Opiskelutovereiden ja ystävien joukossa oli muun muassa sittemmin melkoiseen maailmanmaineeseen noussut taidemaalari ja kuvanveistäjä A.R. Penck. Berliinissä opiskelutoverina oli toinen suuri maailmantähti, taidemaalari ja kuvanveistäjä hänkin: Georg Baselitz. Vielä kun muistaa sen, että useissa yhteyksissä Saksan huomattavimmaksi nykytaiteilijaksi nimetty Gerhard Richterkin on saman kaupungin taiteilijakollegoja 1950-luvulta, ymmärtää, että Graf on todellisuudessa varsin kovan koulun kasvatti, vaikka muodollinen koulutus kesken jäikin.

Vaikka Graf olikin pesunkestävä taiteilija, joutui hän tienaamaan elantonsa muuta kautta, sillä virallinen sosialistinen taidemaailma ei taiteilijan vapautta juurikaan tuntenut. Koulusta poispotkittu taiteilijanalku joutui taiteilemaan alkuun itsekseen ja tekemään päivätyökseen ihan muuta. Graf toimi pitkään kuorma-autonkuljettajana ja varastomiehenä – iltaisin oli sitten vuoro olla taiteilija ja toisinajattelijaintellektuelli, joiden joukosta Graf löysi henkisen kotinsa. Itse asiassa Graf kykeni vasta 1980-luvulla siirtymään vapaaksi taiteilijaksi.