Pirkko Pasasen kokoelma

Taiteesta energiaa elpymiseen

Taide ja kulttuuri ovat asettuneet pysyvästi Ortonin arkeen. Syksyllä yhdeksän vuotta kahvilassa toiminut galleria ja kuusivuotias teospuisto tukevat luontevasti Invalidisäätiön arvomaailmaa. Ilahduttavaa on, että osastoille ja poliklinikalle levittäytynyt taide on lähellä potilaita ja omaa henkilökuntaa.

Jokainen voi nauttia taiteesta, hyväksyä teoksen synnyttämät tunnelmat ja mielikuvat. Siihen ei tarvita tutkintoja tai kulttuurikursseja, vaan vastaanottavainen mieli. Taiteesta vaikuttumisen voi kokea missä tahansa. Myös sairaana.

Näin vakuuttaa Pirkko Pasanen, Ortoniin viisikymmentä teosta deponoinut intohimoinen taiteen keräilijä ja Helsingin Saskioiden taidetoimikunnan puheenjohtaja. Hän tunnustautuu sairauskokemustensa kautta omakohtaisestikin taiteen elvyttämäksi. Voipuneena teosten muodot ja värit antavat lohtua ja toipilaana runsas ripustus tarjoaa uutta pureksittavaa ajatuksille.

”Taiteen merkitys konkretisoitui nuorena yksinhuoltajana. Kun poika meni illalla nukkumaan, istuin viinilasin kanssa katsomaan, kuinka valo tuli ikkunasta eri tavoin Reijo Hukkasen isoon työhön. Sen teoksen parissa kului paljon aikaa”, Pasanen kertoo lempiteoksestaan Vesiretkestä, joka löysi unenomaisesti Ortonista.

VARASTOISTA ESILLE

Taideharrastuksen ja – kokoelman isän perintönä saanut Pasanen lisäsi aarteitaan vuosien kuluessa huikeaan viiteensataan teokseen. Kun edessä oli muutto pienempään kotiin, oli ratkaistava, mihin teokset sijoitettaisiin.

Taidemuseot ottavat laatutaidetta vastaan lahjoituksina, mutta omistusoikeudestaan Pasanen ei ole valmis luopumaan.

”Ongelma ratkesi unessa, jossa ripustin teoksia taidemaalari Olavi Pajulahden kanssa Ortonissa. Täällähän voin käydä niitä katsomassa, jos tulee ikävä. Osan töistä olen antanut Kiasmaan, ja sinne menevät aikanaan tänne Ortoniin sijoitetut. En halua, että työt varastoidaan, vaan niiden pitää olla esillä.

Samasta syystä Invalidisäätiön tiloihin sijoitettiin viime syksynä myös laaja Kain Tapperin teoskokoelma Riika Vepsä-Tapperin aloitteesta. Pasanen halusi tuoda teoksia nimenomaan sairaalaan potilashuoneisiin, päiväsaleihin ja henkilökunnan tiloihin.

TAIDE SOPII POTILASTILOIHIN

Invalidisäätiön kokoisessa yhteisössä korkeatasoisen taiteen hankkiminen tässä mittakaavassa omiin kokoelmiin olisi taloudellisesti mahdoton haaste. Hyvä vuorovaikutus taidevaikuttajien ja etenkin taiteilijoiden kanssa on edistänyt luottamuksellisuutta, jonka ansiosta esille on saatu korkealaatuista nykytaidetta.

”On hienoa, että taiteen keräilijä halua tuoda arvokkaan kokoelmansa juuri Ortoniin. Tyylikkäästi esille laitettu ja ympäristöönsä oikein sijoitettu taide on kerännyt sekä potilaiden että henkilökunnan kiitoksia. Taide tuo väriä ja inhimillisyyttä muuten steriiliin sairaalaympäristöön”, osastonhoitaja Heidi Juhola-Aarnio kiittää. Osastonhoitajat olivat mukana valikoimassa mukana valikoimassa osastoille ja henkilökunnan tiloihin tulevia teoksia, jotta kokonaisuudesta saatiin ilmapiiriin sopiva.

Hoitoon kuuluu osana kuntoutus ja potilaat harjoittelevat liikkumista leikkauksen jälkeen osastolla. ”Osa potilaista katselee tauluja tarkkaan ja tutkii kiinnostuneena teostietoja. Muutama potilas on halunnut myös liittää katselun kävelylenkkiinsä”, Juhola-Aarnio kertoo.

Kahvila-gallerian näyttelyihin tutustumisesta on tullut monille ortonilaisille tapa, ja ne houkuttelevat potilaita liikkeelle osastoilta. Hyvä sijainti lähellä poliklinikkaa houkuttelee myös lääkärin vastaanotolle tulevia pistäytymään näyttelyissä.

teksti: Leila Timonen (ORTON-lehti kevät 2010)